TomPackalen

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen vakavasti harkittava Nato-jäsenyyttä

Vaalikeskustelusta on lähes kokonaan puuttunut keskustelu turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Turvallisuusympäristömme on kuitenkin muuttunut selvästi viime aikoina. Suomen tulisi pysyä ajan tasalla ja jatkuvasti arvioida turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme. Nämä ovat yksi poliittisen tason keskeisimpiä linjauksia ja niiden tulisi sen takia olla luonteva osa vaalikeskustelua.

Miksi Itämeri on koko Suomen asia?

Itämeri on Suomelle ja suomalaisille elintärkeä ja sen hyvinvoinnista on huolehdittava. Kauppamerenkulku on tuonnin ja viennin valtimo – yli 80% tuonnista tulee meritse maahamme. Tätä kapasiteettia ei voi korvata millään muulla nykyisin käytettävissä olevalla kuljetusmuodolla. Ilmakuljetus on nopeaa, mutta kallista ja volyymit merikuljetuksiin verrattuna pienet. Maayhteytemme Venäjään, Norjaan ja Ruotsiin vähäisen tiestön ja rajoitetun raidekapasiteetin vuoksi tekevät suurten materiaalivirtojen toimittamisen mahdottomaksi.

Seuraavalla hallituksella on edessään suuria turvallisuuspoliittisia valintoja

Suomessa toimitetaan ensi vuoden huhtikuun 14. päivänä eduskuntavaalit. Tämän vaalin tuloksen pohjalta tullaan muodostamaan hallitus, jolla on edessään suuria ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjanvetotarpeita yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Presidenttinä tulee koko tuon hallituksen toimikauden ajan olemaan Sauli Niinistö.

Kolme selkeintä pitkän aikavälin trendiä, jotka vaikuttavat turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ovat seuraavat:

1) Yhdysvaltojen suhteellisen ylivoiman hupeneminen

Soini, naisten oikeudet ja Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka

Ulkoministeri Timo Soini tunnetaan ultrakonservatiivisista naisten oikeuksia koskevista kannanotoistaan, joihin sisältyy muun muassa Kanadan virkamatkan yhteydessä tapahtunut osallistuminen abortinvastaiseen tilaisuuteen. Oppositiopuolueet Sosialidemokraatit, Vasemmisto, Vihreät ja RKP ovat esittäneet tänään eduskunnan lähetekeskustelussa epäluottamuslausetta Soinille hänen ulkomailla harjoittamiensa naisten oikeudet ja Suomen ulkopoliittisen linjan kiistävien toimien johdosta.

Judoka tarttui kun sai mahdollisuuden

Aikanaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Maanpuolustuskurssin avajaisissa, että "kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni".

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän tiedusteluelinten syyllistyneen laajamittaisiin tietovarkauksiin ja informaatiokampanjaan Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan. Syytteessä on 12 venäläistä, joiden uskotaan toimineen Venäjän sotilastiedustelun GRU:n tiedustelu-upseereina. Oliko Yhdysvalloissa jotain löyhästi kiinni?

Kultarannassa todisteltiin EU' n "suurvalta-asemaa"!

Presidentti Sauli Niinistö kasasi jo kuudennen kerran [1 kierrätystelttaan vaikuttajia ja vaikuttamattomia – osaamista ja luuloa kuin pyrkyäkin Naantalin Kultarantaan. Kyseessä ulkopolitiikan näyttävä foorumi, jossa hymistellään ja varoitellaan. Luodaan myös uhkaa ja kehutaan omia.

 

Ilmastonmuutos haastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Ilmastonmuutoksen eteneminen haastaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Tästä huolimatta ilmastokysymykset tulevat usein ohitetuksi perinteisessä ulkopoliittisessa keskustelussa. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vielä pääosin heijasteita, näiden aiheuttamista konflikteista ja resurssikilvoittelusta puhuminen sopii ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanoitusten puitteisiin.

Suomen puolustuksesta

Sodan ensimmäinen uhri on aina totuus. Sota on suurta bisnestä, sama taho saattaa rahoittaa molempia sodan osapuolia. Diplomatia on paras keino konfliktien ratkaisemiseen.

Joku voisi haastaa Niinistön spagaatin

Kisa siitä, kuka on Suomen tasavallan presidentti vuodesta 2018 eteenpäin, on siirtynyt lämpimään vaiheeseen. Lämmittäjänä toimi istuva presidentti Sauli Niinistö, joka lähti alkuviikosta mukaan itsenäisenä, puolueista riippumattomana, ehdokkaana.

Kokoomukselta jo tukensa saanut Niinistö liittyi ehdokasjoukkoon, johon kuuluivat ennen häntä keskustan Matti Vanhanen, vihreiden Pekka Haavisto ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

Suomen linja ratkeaa eduskuntavaaleissa

Sauli Niinistön asettautuminen ehdolle nimenomaan kansalaisliikkeen ehdokkaana neutraloi presidentinvaalin.

 

Niinistö esiintyy vaaleissa koko kansan presidenttinä, joka välttää ottamasta kantaa kiistanalaisiin linjakysymyksiin. Kokoomuspuolueella ei ole omaa presidenttiehdokasta. Muiden puolueiden ehdokkaat voivat profiloitua vain toisiaan vastaan. Presidentinvaaleissa ei synny keskustelua, jossa Suomen ulko-, turvallisuus- ja Eurooppa-politiikan linja selkiintyisi.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä