*

TomPackalen

Malmin lentoasema on päästettävä löysästä hirrestä

 

Ovi Helsingin taivaalle on sijainnut 1930-luvulta asti Malmilla, ja kiitorata täytyy pitää auki myös jatkossa.

Malmin lentoasemalla on edessään loistava tulevaisuus sillä edellytyksellä, ettei aluetta rakenneta asunnoiksi, vaan sen sijaan sitä aletaan pitkästä aikaa kehittää kaupungin ja kaupunkilaisten aitoihin tarpeisiin.

Tietysti helsinkiläisillä on pula myös kohtuuhintaisista asunnoista. Malmin rakentaminen ei kuitenkaan tätä tarvetta tyydytä tai ratkaise. Lentoaseman suo on kaukana ihanteellisesta rakennusmaasta. Liikenneyhteydetkään eivät ole kummoiset. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä katson, että metropolialueelta löytyy kyllä rutkasti asuinalueeksi sopivaa kaavoittamatonta maata.

On myös sanottu, että Malmin lentoasema on rahareikä. Viime vuonna takkiin tuli parikymmentä miljoonaa euroa. Kannattaa muistaa, että Malmin tulevaisuus on ollut vuosikymmenet vaakalaudalla. Kentän säilyttämiseen pitää nyt sitoutua laajasti ja pitkäkestoisesti. Uskon, että silloin lentoasema alkaa kiinnostaa sijoituskohteena ja toiminnasta tulee pian myös taloudellisesti kannattavaa.

Lentoliikenteen on arvioitu kasvavan noin kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä, Malmin lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain kenttä laskeutumismäärillä mitattuna. Esimerkkiä voidaan Malminkin tapauksessa hakea Ruotsista. Tukholman historiallista Bromman lentokenttää kaavailtiin lakkautettavaksi mutta päätettiinkin panostaa sen kehittämiseen. Brommasta lennetään nykyisin lähinnä kotimaan lentoja, ja liikenne on vilkasta.

Suomessa vakavissaan pohditaan Malmin lisäksi myös muiden maakuntalentoasemien lakkauttamista. Näiden kenttien merkitys alueidensa liike-elämälle ja taloudelle on suuri. Yritysjohtajien kyselyssä 45 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että paremmat lentoyhteydet kasvattaisivat kilpailukykyä. Toisten tutkimusten mukaan lentoyhteyksien merkitys kilpailukyvylle on kuudessa vuodessa yli kaksinkertaistunut. Lentoasemien lakkauttamisen sijaan olisi syytä pohtia, miten kotimaan lentoyhteyksiä voitaisiin kehittää. Norjassa maakuntakenttien kautta liikkuu yli puolet matkustajista, kun Suomessa vastaava osuus on alle neljännes.

Malmin lentoaseman toimijat työllistävät jo nyt noin 500 ihmistä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, joten lakkauttaminen ei olisi pieni asia siltäkään kantilta. Esimerkiksi lentäjäkoulutusta ei voida siirtää mihinkään Suomessa esitetyssä ajassa. Jos nyt tiukassa taloustilanteessa haetaan säästöjä vääristä paikoista, kuten maakuntien lentoasemilta, syödään samalla tulevaisuuden talouskasvun edellytyksiä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Malmin lentoaseman säilyttämisen puolesta puhuvat myös turvallisuuspolittiset syyt. Poikkeusoloissa Malmi toimii Helsinki-Vantaan varakenttänä ja on merkityksellinen elementti Helsingin ja koko Suomen turvallisuuden kannalta. Lisäksi lentoasemaa Malmilla tarvitsevat poliisi, pelastuslaitos ja rajavartijat.

Harrasteilmailijoille Malmi on henki ja elämä. Kentän lakkauttaminen päättäisi harrastuksen pääkaupunkiseudulla. Vaihtoehtoisiksi kentiksi esitetyt Hyvinkää ja Nummela eivät voi ympäristölupiensa puolesta ottaa vastaan Malmin volyymia.

Liikenne- ja viestintäministeriön YY-Optimalta tilaama Malmi-selvitys on saanut karun vastaanoton sitä arvioineilta ilmailualan asiantuntijoilta, harrastajilta ja tilastotieteen emeritusprofessorilta. Selvitys ei ilmeisesti perustunut faktoihin vaan oletuksiin.

Lentoasemien tilannetta pitää lähestyä uudesta kulmasta. Malmi ja maakuntien lentoasemat ovat aivan liian arvokkaita mokattaviksi ja ihan liian kiinnostavia kehityskohteita roikutettavaksi löysässä hirressä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kun ilmasta katselee pääkaupunkiseutua, niin voi todeta, että keskustasta reilun 20 kilometrin etäisyydeltä alkaen on käytännössä pelkkää metsää. Miten olisi, jos nuo alueet kaavoitettaisiin asuinrakentamiselle ?

Jokainen, joka matkustaa Helsinki-Vantaan lentoasemalta lentokoneella voi asian todeta katsomalla ulos lentokoneen ikkunasta. Saman voi tietenkin todeta myös tarkastelemalla Google Earth -karttakuvaa pääkaupunkiseudun alueelta.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Toistan aikaisemmin esittämäni kommenttini täällä. Olen tässä asiassa Packalenin kanssa täysin samaa mieltä kuten myöskin:

http://nuuttihyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179...

En ole mielipiteestäni huolimatta Perussuomalainen, vaikka blogistit ovat- hyvä näin, kun asiat yhdistävät!

Malmin lentokenttä pitää säilyttää sellaisenaan- miksi:

1. Se on Suomessa ainoita lentokenttiä lähes pääkaupungin keskustassa, josta voidaan operoida monimuotoisia asioita varakenttänä. Tampereelta hävitettiin Härmälän lentokenttä ja jälki on sen näköistä kuin sen päälle perustettu teollisuusalue vain voi olla entisen kauneuden sijaan.

2. Kriisitilanteissa Malmille voi laskeutua kohtuulliseen kokoisa moottroriturbiinikoneillakin.

3. Mikään muu kaupunkikeskus ei ole hyväksynyt korvaavaa pienkonekenttää pääkaupunkiseudulla, ei Porvoo, eikä muutkaan.

4. Lento-opetus on valtavan tärkeää olla hyvien kulkuyhteyksien päässä.

5. Sen kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä.

6. Helsingillä riittää tilaa asuinraketamiseen, vaikka Luukin golf-kentälle.

7. Ja ympäristön asukkaat pitävät sitä omaan maisemaan ja lenkkiympäristöön kuuluvana.

8. Uusi Jakomäki sen päällekö pitää rakentaa ?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kaavoituksen näkövinkkelistä Helsingin rajat tulevat vastaan ja Malmin lentokentän rakentamisesta haetaan hätäratkaisua. Kuntaliitos Vantaan kanssa olisi järkevää, niin mielekäs kaavoitus onnistuisi seuraavat 50 vuotta. Espoolaisista tuskin tulee apua yhteistyöhön ja järjenkäyttöön liittyvissä asioissa.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Voisi myös ajatella, ettei Helsingin edes tarvitse kilpailla naapurikuntien kanssa. Liikenneyhteyksiä esim. Espoon ja Vantaan välillä tulisi parantaa merkittävästi, ei olisi suuri vaiva päästää joitain junavuoroja esimerkiksi suoraan rantaradalta pääradalle. Pari raidetta Ilmalan ja Käpylän väliin vain... mutta tämähän ei Helsingin ostarille (eli pääkaupungin keskustalle) sovi.

Miksi parantaa yhteyksiä? Miksi Helsingin pitää olla kaiken keskus, miksi ihmisiä pitää pakottaa edes käymään täällä?

Mitä tulee Helsingin rajoihin, niiden sisälle mahtuisi asukkaita vielä muutamakin miljoona. Mutta nykyisten arvokiinteistöjen omistajat eivät halua lisää arvokiinteistöjä, eivät lisää kaupunkia, ainakaan järkevään hintaan. Arvokkaammille ja keskeisemmillekin paikoille rakennetaan "kaupunkia" huonommalla asuntotiheydellä kuin 1930-luvulla tehtiin.

Toimituksen poiminnat